Ihmiskokeita MM-kisoissa

Dohan MM-kisojen avausviikonloppu jää suurelle yleisölle mieleen jättimäisistä ihmiskokeista. Kun takana ovat 50 km kävelyt ja naisten maraton, voidaan kysyä IAAF:n johdolta aiheellisesti, mitä järkeä touhussa oli?

Kolme kuninkuusmatkaa käytiin puolenyön aikaan, jo se oli katastrofi. Harva eurooppalainen seurasi kisoja edes TV:n välityksellä, käytännössä juoksijat ja kävelijät kilpailivat siis täysin omissa oloissaan, ilman katsojia. Se ei ole MM-mitalien arvon mukaista.

Kolmella kuninkuusmatkalla nähtiin epäinhimillisten olosuhteiden vuoksi yhteensä peräti 50 keskeytystä. Vertailun vuoksi Lontoon MM-kisoissa 2017 vastaava yhteisluku oli 21. Jo nämä luvut kertovat mistä Dohassa oli kyse, huippu-urheilijoillekin täysin epäinhimillisistä olosuhteista.

Tämä ei tullut IAAF:lle yllätyksenä, sillä ennen kisoja urheilijoille tarjottiin IAAF:n lääketieteellisen komission luvalla tabletteja, joissa oli sisällä sensori joka lähetti dataa urheilijan elimistön käyttäytymisestä ääriolosuhteissa. En edes kehtaa sanoa, millaiset ihmiskokeet tästä tulevat mieleen.

Tämä kaikki tapahtui siis IAAF:n johdon siunaukselle. Liiton johdossa on nyt ennätysmäärä entisiä urheilijoita, alkaen puheenjohtaja, entisestä maileri  Sebastian Coesta. Tuntuu merkilliseltä, ettei kenelläkään soinut hälytyskellot ennen kisoja. Miksi kukaan ei ajatellut urheilua ja urheilijaa, miksi piti suostua kisajärjestäjien kaikkiin vaatimuksiin ja pitää nämä raskaat, stadionin ulkopuoliset kisat epäinhimillisissä olosuhteissa.

Monelle urheilijalle nämä kisat olivat viimeinen paikka ottaa se himoittu arvokisamitali. Nyt siitä tehtiin mahdotonta olosuhteiden vuoksi.

Stadionin ulkopuolisten lajien MM-mitaleista olisi hyvin voitu kilpailla jossain muualla, järkevään kellonaikaan ja normaaleissa olosuhteissa, vaikka tänään sunnuntaina. Tällöin kävely ja maraton olisivat saaneet niille kuuluvan huomion, paremmuuden olisi ratkaissut kunto, eikä kuumuuden sietokyky.

Viikonloppu meni suomalaisittain ilman stadionlajien suorituksia. Maailman huiput tosin äityivät sellaiseen tulostehtailuun, ettei sitä juuri huomannut. Tajay Gaylen 869 hyppy pituuspaikalla nosti nuoren jamaikalaisen kertaheitolla maailman eliittiin, Tajay täytti muuten 23 vuotta elokuun alussa.

Christian Coleman puolestaan päätti harpata Usain Boltin jättämiin suuriin saappaisiin. Mies paineli MM-finaalissa ennätyksensä 9,76. Myös hän on täyttänyt tänä vuonna 23 vuotta. Bolt muuten juoksi voimassa olevan ME:n 9,58 saman ikäisenä voittaessaan Berliinissä MM-kultaa. Joten aivan vielä ne saappaat eivät täyttyneet.

Kuva: Jari Porttila