Kevään harjoittelu ja sen kiireettömyys on maistunut sprintteri Samuel Purolalle. Lukiovuodet ovat takana, opiskelut eivät rasita ja kevään etelän harjoitusleiri päätettiin valmentaja-isä Mika Purolan kanssa jättää väliin jo ennen koronaviruspandemian tuomia rajoituksia.

 

– Kaksi viime vuotta on oltu keväällä leirillä, eikä niillä ole ollut sitä vaikutusta, jota haettiin. Nyt päätettiin olla kevät Suomessa, Oulussa harjoitteleva Purola sanoo.

 

Purolat ovat samalla tutkailleet tarkasti harjoittelua, joka pohjusti vuoden 2017 kilpailuja. Treeni poiki loisteliaan hallikauden ja kesällä 19-vuotiaiden SE:n 100 metrillä 10,31 ja 17-vuotiaiden SE:n 200 metrillä 20,84 sekä hopea- ja pronssimitalit 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa molemmilla matkoilla.

 

– Nyt on palattu vähän samanlaiseen harjoitteluun, kuin mitä tehtiin kolme vuotta sitten. Vähemmän treeniä ja enemmän lepoa. Siihen on ollut hyvin aikaa, kun ei tarvitse kiirehtiä kisoihin tai mihinkään muualle.

 

Valmentaja Mika Purolan mukaan valmennuslinjaus tarkoittaa, että treeniohjelmassa on lepoa silloin, kun juoksijan keho sitä pyytää.

 

– Meillä on tiettyjä mittareita siihen, milloin on oikea aika levätä, ettei se tapahtuisi ainakaan liian myöhään. Treeniä voi aina lisätä, mutta kovan väsymyksen pois ravisteluun voi mennä kauan, Mika Purola muistuttaa.

 

Hallikaudella Purola, 19, juoksi lyhyen kilpailuturneen, joka huipentui iloiseen tuuletukseen Tampereen SM-kilpailuissa 200 metrin hallimestarina. Finaali taittui 300 metrin radalla loistoaikaan 20,85, joka on Suomen kaikkien aikojen toiseksi nopein hallitulos.

 

– Olen nyt vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin hallikaudella, vaikka vielä ei ole haettu sellaista juoksukuntoa, Purola viittaa kilpailukauden vireeseen.

 

Kevättalven ja kevään harjoitukset Purola on juossut ulkona ja erikoisluvalla Ouluhallissa.

 

– Ouluhallissa tehdään kaikki ne treenit, joita ei voi tehdä kotona tai ulkona. Kaikki vetoharjoittelu tapahtuu kuitenkin ulkona, pyörätiellä. Vetojen määrissä liikutaan semmoisissa lukemissa, ja välillä vetojen vauhdeissakin. Joten parempi olla ulkona, asvaltilla ja suoralla pyörätiellä, kuin Ouluhallin tiukoissa kaarteissa, Mika Purola sanoo.

 

Samuel Purola kokee, että lähtökohdat kesään ovat hyvät.

 

– Olen nyt juossut pidempiä vetoja, joka on tuonut kestävyyttä ja nopeuskestävyyttä. Juoksu on alkanut kulkea tosi hyvin, vaikka nopeutta on tehty vielä aika vähän. Se tietää hyvää 200 metrille, jaksaa paremmin, Purola hehkuttaa.

 

Kesän kilpailukausi on vielä koronaviruspandemian heittämän verhon peitossa. Vaikka juoksu kulkee harjoituksissa, Purolaa ei vielä kuumota kilparadoille pääsy.

 

– Ei minulle ole mitenkään ylipääsemätöntä joutua odottamaan kilpailuja. Pidän tästä hommasta muutenkin, en vain kilpailemisesta. Treenaaminen on kivaa ja vuosi sitten treenikausi jäi lyhyeksi kevään Japanin-reissun, viestinjuoksun MM-kilpailuiden takia. Nyt on ollut kiva, kun olen saanut harjoitella rauhassa ilman kiireitä, Purola sanoo.

 

– Kilpailukuntoa on ajoitettu kesäkuulle. Jos silloin ei pääse kilpailemaan, täytyy tehdä testijuoksuja yksin.

 

Vapaa-aikaa Purola on viettänyt rumpujen soiton parissa. Seuraa sprintterille on pitänyt Etku-koira (artikkelin pääkuvassa).

 

– Aika paljon on tullut rumpuja soitettua ja myös pelattua pelejä kavereiden kanssa, Purola sanoo.

 

Kun Purolalta kysyy yhtä toivetta tulevaisuuden suhteen, vastaus on heti valmiina.

 

– Toivon, että pääsisin kilpailemaan niin, ettei kausi typistyisi liikaa. Haluaisin, että Pariisin EM-kilpailut pidetään. Ne ovat minulle kesän ehdoton ykköstavoite. Jos ne perutaan, ei jää kuin aikojen juokseminen. Kivahan se on tulostakin tehdä, mutta kyllä kesässä saisi aina yhdet isot kisat olla.

Kestävyysjuoksija Camilla Richardsson ei anna epätietoisuuden kiusata kevään harjoittelua. Harjoituskilometrejä kertyy tukevaa tahtia, vaikka kesän kilpailukaudesta ei ole varmaa tietoa.

 

– Ei tässä voi kuin odottaa ja katsoa mitä tapahtuu. Maailmassa on nyt isompia ongelmia, kuin se milloin päästään kilpailemaan, Richardsson muistuttaa.

 

Richardsson on harjoitellut Suomessa kolme viikkoa sen jälkeen, kun hän palasi vuoristoleiriltä Flagstaffistä, Arizonan osavaltiosta Yhdysvalloista. Leiri kutistui koronaviruspandemian takia kolmeviikkoiseksi. Pandemia torppasi myös muiden suomalaisjuoksijoiden tulon leirille.

 

– Olin tottunut aikaeroon ja päässyt hyvään treenirytmiin, mutta tulin pois, koska olin yksin ja katsoin, ettei kannata jäädä sinne jumiin. Jos kilpailukausi alkaisi normaalisti, korkeanpaikan leiri olisi ollut hyvä tähän väliin. Nyt kun kilpailuja ei ole heti tulossa, Suomessa on voinut treenata hyvin, vaasalaisjuoksija sanoo.

 

Koska kilpailukauden alusta ei ole tietoa, Richardsson on jatkanut varhaiskevään harjoittelua.

 

– Minulla on keväällä normaalisti 4-5 viikon mäkijuoksukausi. Teen lauantaisin 10x500 metrin mäkivetosession. Nyt mäkikautta on jatkettu 2-3 viikolla. Tässä tilanteessa on vielä turha alkaa tehdä kilpailukauteen valmistavia kovia ratavetoja tai estejuoksuharjoituksia, Richardsson sanoo.

 

Richardssonin valmentaja Jukka Keskisalo kertoo, että vaikka varsinaisten kilpailujen alku lykkääntyisi sydänkesään, Richardssonin ohjelmaan tulee kevään ja kevätkesän aikana niin sanottuja omia kilpailuja eli yksin juostavia kilpailunomaisia harjoituksia.

 

– Niitä alkaa tulla enenevässä määrin silloin kun normaali kilpailukausi alkaisi. Viimeistään juhannukselta pitää päästä juoksemaan omia tuloskokeita ja sitä kautta mallintamaan kisakautta, Keskisalo sanoo.

 

Richardsson on kevään korvalla mainiossa kunnossa. Viime ajat hän on juossut 160-170 harjoituskilometrin viikkoja.

 

– Nyt ollaan ehkä harjoituskauden tiukimmassa vaiheessa. Mäkivedoissa tehot ovat aika kovia ja samaan aikaan harjoitusmäärät ovat korkealla. Tämän jälkeen harjoitusmäärät alkavat laskea, Keskisalo sanoo.

 

Vaasan seudun säät ovat suosineet Richardssonia. Omalla juoksumatollaan hän on vieraillut harvakseen.

 

– Muutama vauhtikestävyystreeni on ollut pakko juosta matolla, kun ollut sen verran liukasta. Muuten olen pystynyt juoksemaan ulkona, Richardsson sanoo.

 

Toisin on ollut juoksijoilla sellaisissa maissa, joissa ulkona liikkumista on rajoitettu rajummin kuin Suomessa.

 

– Minulla on tuttuja juoksijoita Espanjassa, joihin olen ollut yhteydessä. Siellä on paljon pahempi tilanne kuin täällä. Rajoitusten takia he ovat harjoitelleet neljä viikkoa sisällä juoksumatolla, Richardsson kertoo.

 

Richardsson pääsi itsekin maistelemaan pandemian liikkumisrajoituksista. Hän oli kaksi viikkoa karanteenissa tultuaan Yhdysvalloista Suomeen.

 

– Kauppaan ei voinut mennä, mutta ulkona sai käydä treenaamassa, Richardsson kuvaa.

 

Tulevan kesän arvokilpailuista Tokion olympiakisat on jo siirretty vuodelle 2021. Richardsson toivoo, että elokuiset Pariisin EM-kilpailut voitaisiin järjestää. Päätöksiä siitä on luvassa toukokuun puolivälissä.

 

– Ymmärrän hyvin, ettei kilpailujen järjestäminen ole nyt kenelläkään ykkösprioriteetti. Mutta toivon, että EM-kilpailut järjestettäisiin ja kilpailuja ylipäätään olisi, kun tilanne paranee. Mieluummin ottaisin vaikka kilpailut ilman katsojia. kuin ei kilpailuja ollenkaan, Richardsson sanoo.

 

Richardssonin ensi kesän päämatka on 3000 metrin estejuoksu. Pariisissa, jos EM-kilpailut järjestetään, on tarjolla myös puolimaraton. Richardsson rikkoi puolimaratonin EM-rajan helmikuussa Arabiemiraattien Ras al Khaimahissa ennätyksellään 1.12.46.

Yleisurheilun Motonet GP -sarjan alku siirtyy. Kilpailusarjan piti alkaa kesäkuun 3. päivä Joensuussa ja jatkua 12. kesäkuuta Espoossa. Koronavirusepidemian luoman tilanteen takia Joensuun kilpailu perutaan ja Espoon kilpailu siirtyy. Se järjestetään Espoossa 5. elokuuta.

 

Kesäkuun kisoista Lapinlahden ja Kuortaneen kisojen järjestelyjä jatketaan normaalisti. Kuortaneella on tarkoitus kilpailla juhannuksena ja Lapinlahdella neljä päivää aikaisemmin.

 

– Kansainvälistä tapahtumaa ei voi järjestää kesäkuun alussa, koska urheilijoita ei Euroopasta saa paikalle ja Euroopan yleisurheiluliiton pronssitason kilpailun järjestäminen on näin ollen mahdotonta. Joensuun kilpailua ei voi myöskään siirtää, koska Keskuskentän kenttäremontti alkaa 8. kesäkuuta, sanoo Joensuun GP:n pääsihteeri Tuomo Lehtinen.

 

– Iso harmi. Meillä on 12 vuoden katkeamaton perinne Joensuussa Eliitti- ja GP-kilpailuista. Se menee nyt poikki. Tässä ollaan kuitenkin niin ison asian äärellä, että yksi tapahtuma on hyvin pieni asia kokonaisuudessa.

 

Espoon kilpailun siirto tarkoittaa, että myös alkuperin elokuun 5. päivälle kaavailtu Helsingin Tähtikilpailu saa uuden päivämäärän tai peruuntuu. Motonet GP-sarjan kesän kaksi ensimmäistä kilpailua ovat näillä näkymin Jyväskylässä  8. heinäkuuta ja Lahdessa 15. heinäkuuta.

 

– Jyväskylän ja Lahden GP-kilpailut pyritään järjestämään noina päivinä, mutta kilpailuille on katsottu myös mahdollisia varapäiviä, jos sellaisen käyttöön tulisi tarvetta, sanoo Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto.

 

Aallon mukaan myös Kuortaneen juhannuskisojen (21.6.) ja Lapinlahden Tähtikisojen (17.6.) järjestäjien kanssa on käyty keskusteltuja, mutta lopullisia päätöksiä kisojen siirrosta tai muista vaihtoehdoista ei ole tehty.

Koronavirusepidemian vaikutukset ulottuvat yleisurheilun kisakalenterissa pitkälle. Kansainvälisen yleisurheiluliiton (WA) hallituksen jäsenen Antti Pihlakosken mukaan näyttää todennäköiseltä, että kesällä 2022 kilpaillaan kolmen viikon välein yleisurheilun MM- ja EM-kilpailut.

 

Yhdysvaltain Eugenessa käytävät MM-kilpailut siirtyivät vuodelle 2022, kun Tokion olympialaiset vaihtuivat vuoteen 2021. Siten kesällä 2022 on yleisurheilussa kolmet arvokilpailut.

 

– Birminghamissa kilpaillaan Kansainyhteisön kilpailut heinä-elokuun taitteessa ja Münchenissä EM-kilpailut elokuun 11.-21. päivinä. MM-kisojen on kaavailtu alkavan heinäkuun puolivälissä, Pihlakoski totesi katsauksessaan Suomen Urheiluliiton hallitukselle perjantaina.

 

– MM-kilpailujen päivämäärästä tullaan tiedottamaan tarkemmin lähiaikoina, mutta vaihtoehtoja ei ole paljon. EM-kilpailut ovat Münchenin olympiakisojen 50-vuotisjuhla, joten sitä Euroopan yleisurheiluliitto ja kisajärjestäjät eivät ole halukkaita siirtämään, Pihlakoski sanoi.

Pihlakoski on myös Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsen.

 

Pihlakosken mukaan elokuisten Pariisin EM-kisojen järjestelyt jatkuvat normaalisti.

 

– Pariisin EM-kisojen tilannetta katsotaan toukokuun puolivälin paikkeilla. Kisoja ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi tänä vuona, joten ainoa vaihtoehto olisi siirtää ne kesään 2021, jos kävisi mahdottomaksi järjestää kilpailut niin kuin on suunniteltu 25.-30. elokuuta , Pihlakoski totesi.

 

– Kuluvan vuoden Timanttiliigan kilpailujen osalta tavoite on järjestää loppukesästä ainakin seitsemän kilpailua, joka tarkoittaa, että kilpailukautta ollaan valmii­ta jatkamaan jopa lokakuulle.

 

SUL:n toimitusjohtaja Harri Aallon mukaan alkukesän kotimaisten tv-kisojen kisajärjestäjien kanssa on neuvoteltu tiivisti.

 

– Siirtoja ja mahdollisia varapäiviä on katsottu. Tiedotamme muutoksista lähiaikoina, Aalto sanoi.

 

Koronavirusepidemia on sulkenut useimmat urheilupaikat, eivätkä seurojen harjoitusryhmät voi toimia yhdessä kuin etäyhteyksien kautta. Kun kotimainen kilpailutoimintakin on pysähdyksissä ainakin toukokuun loppuun, se näkyy ja tuntuu yleisurheiluseurojen arjessa.

 

– Olen ollut yhteydessä useisiin isoihin ja pienempiin seuroihin ja pyytänyt tilannekuvausta. Kaikilla on huoli siitä mitä tapahtuu, mutta mitään suurta apatiaa ei ole. Kaikille on toivo siitä, että jossakin vaiheessa päästään aloittamaan kilpailukausi. Kulmakerroin talous- ja muiden vaikeuksien suhteen tietysti kasvaa, jos kilpailemaan ei päästäisi lainkaan, Aalto sanoo.

Etiopialainen, Afrikan mestaruuden viime kesänä 10 000 metrillä juossut Berehanu Tsegu on kärynnyt kielletyn EPO-hormonin käytöstä. Etiopialainen antoi positiivisen näytteen viime syyskuussa Kööpenhaminan puolimaratonin yhteydessä. Asiasta kertoi IAAF:n doping-tutkimuksesta vastaava Athletics Integrity Unit.

Tsegu juoksi viime kesänä 10 000 metriä huippuaikaan 27.00,73. Hän sijoittui tuolla tuloksella maailmantilastossa sijalle 11.

Tsegu on 20-vuotias, hänelle langetettiin neljän vuoden kilpailukielto ja samalla mitätöitiin kaikki hänen syyskuun puolivälin jälkeen tekemänsä tulokset.

Tsegu juoksi Kööpenhaminan puolimaratonilla ennätyksensä 59.22. Hän kiistää käyttäneensä epoa.

Jari Porttila