Voiko Johaug yhä hyötyä dopingista ?

Iltalehden hiihtoasiantuntija, kymmeniä vuosia kestävyyslajien huippujen valmentajana toiminut Toni Roponen, heitti ilmoille arvion, jonka mukaan dopingista 3,5 vuotta sitten kärynnyt Therese Johaug hyötyisi yhä dopingin käytöstä.

Johaug kärysi syyskuussa 2016 Klostebol-nimisestä anabolisesta steroidista. Norjalaisten selityten mukaan hän sai sitä huulirasvasta, jota joukkueen lääkäri oli hänelle antanut. Lääkäri otti tapauksessa kaikki syyt niskoilleen.

Huippu-urheilussa anabolisia steroideja käytetään mm. elismistön nopeampaan palautumiseen kovien harjoitusten jälkeen, näin voidaan harjoitella kovempaa ja enemmän kuin muut.

– Hän on oikeutettu kilpailemaan, eikä mulla ole mitään sitä vastaan. Mutta kun puhutaan hänen ylivoimaista, niin uskon, että sinä ajanjaksona on pystytty parantamaan voima- ja nopeusominaisuuksia. Sen myötä on pystytty tulemaan entistä paremmaksi, Toni Roponen painotti Iltalehdessä.

Eli Suomeksi sanottuna Roponen on sitä mieltä, että jos Johaug käytti tietoisesti anabolisia steroideja nopeuttaakseen harjoituskaudella elimistön palautumista, hyöty siitä näkyy yhä.

On myös hyvä muistaa, ettei Johaugia testattu kertaakaan 2016 kesäkauden aikana. Maailman ehdottomiin huippuihin lajissaan kuuluva norjalainen sai siis harjoitella ilman testiryhmän väliintuloa neljä kuukautta. Se on kolmannes vuodesta ja siis juuri siihen aikaan, kun elimistöä kuormitettiin eniten ja jolloin nopeammasta palautumisesta olisi ollut eniten hyötyä.

Tätä taustaa vasten Roposen kommenteissa on paljonkin perää. On myös hyvä muistaa, että hän jos kuka tietää miten kestävyyslajeissa harjoitellaan, miten keho reagoi kovaan harjoitteluun ja miten näitä hyötyjä voidaan maksimoida.

Kun Roponen sanoo, että urheilijalle on yhä hyötyä vuoden 2016 dopingin käytöstä, niin hän on varmasti enemmän oikeassa kuin tavallinen ladulla lykkijä.

Samaan aikaan on tietenkin otettava huomioon se, että Johaug olisi todella saanut anabolista steroidia vahingossa. Jos näin oli, niin silloin hyötyä ei tietenkään ole saatu pitkäaikaisesti, vaan ainoastaan sillä harjoitusleirillä, joloin positiivinen testi annettiin.

Johaug on kuitenkin kärsinyt saamansa doping-tuomion ja on siis vapaa kilpailemaan. Kiistatta on selvää, että hän on niitä superyksilöitä, lahjakkuuksia joita syntyy lajiin vain yksi vuosikymmenissä. Kiistatta on myös selvää, että hänen ylivoimansa perustuu vain ja ainoastaan kovaan harjoitteluun. Hän harjoittelee kovemmin ja tehokkaammin kuin muut.

Kun puhutaan dopingista, niin on hyvä muistaa, ettei en käyttö tee tavallisesta kansainvälisen tason hiihtäjästä voitosta voittoon hiihtävää mestaria. Muistettakoon vaikka Seefeldin MM-hiihtoja ja siellä veriletjut käsivarsissaan kärynneitä hiihtäjiä, kuka edes tunnisti nimeltä Max Hauken tai Dominik Baldaufin ?

Kun taas mietitään sitä tasoa, joll Johaug on hiihtänyt jo 18-vuotiaasta lähtien, jolloin hän otti ensimmäisen MM-mitalinsa, niin ei sitä voi selittää jatkuvalla dopingin käytöllä. Hän on superlahjakas urheilija, se että hän pilasi maineensa, ehkä ylimielisyyttään 2016 onkin sitten ihan toinen juttu.

Jari Porttila