Liian hyvä Suomeen

Kuva Jari Porttila

Suomalaisessa yksilöurheilussa on usein ihmetelty sitä, miksi lajiliitot eivät hyödynnä entisten huippu-urheilijoiden kokemusta, kun lajille pitäisi tehdä uusia huippu-urheilijoita.

Ikäviä esimerkkejä on menneiltä vuosilta vaikka kuinka paljon. Hiihdossa 80-luvun olympiasankareilla on lähinnä pyyhitty lattiaa, hyvä kun on muistettu kutsua liiton suuriin juhliin. Juha Mieto ja Marja-Liisa Kirvesniemi ovat saaneet olla rauhassa tietotaitoineen. Harri Kirvesniemi kustansi itse pamfletin, jossa esitti näkemyksiään hiihdon harjoittelusta.

Yleisurheilun puolella entisiä, hyljeksittyjä mestareita on pilvin pimein. Seppo Rädyn keihäsopit eivät ole kelvanneet liitolle, niinpä Seppo keskittyy nyt aikuisurheilijoiden valmentamiseen.

Moni yleisurheiluihminen myöntää nyt sen, että Arto Bryggaren torppaaminen liiton puheenjohtajavaalissa vuosia sitten oli lajin suurimpia virheitä. Mahtiseurat saivat puheenjohtajaksi Vesa Harmaakorven, hänen aikana laji vaipui unohduksen aaltoon, toki mahtiseurat saivat huseerata kentällä miten tahtoivat. Nyt puheenjohtaja Sami Itani on yrittänyt tehdä asioille jotain, mutta saanut huomata, että iso laiva kääntyy hitaasti.

Mäkihypyn puolella lajille olisi tarjonnut osaamistaan Mäkiviikon viisinkertainen voittaja ja peräti 19 arvokisamitalia kahminut Janne Ahonen. Hän ei olisi edes halunnut suurta roolia, sillä hän tarjosi apuaan mäkipukujen tekemisessä.

Ahonenhan rakensi itselleen ja uransa lopetettuaan myös muutamalle muulle hyppääjälle puvut sellaisella tarkkuudella, että ne olisivat kelvanneet myös puolalaisille huippuhyppääjille. Ahonen oli kuitenkin liian hyvä kelvatakseen Suomen maajoukkueelle.

Väite on kova, mutta en seiso yksin sen takana. Mäkivalmentajien keskuudessa Ahosen läsnäoloa ei koettu hyväksi, olihan miehen CV aivan eri tasoa kuin kenenkään muun. Janne itse ei sitä ole korostanut missään vaiheessa, muille hän oli liian konkreettinen muistutus menneistä loiston päivistä.

Onneksi yhdistetyssä päävalmentajana on avarakatseinen ja koko ajan uutta oppia imevä Petter Kukkonen. Hän pyysi Jannea mukaan valmennustiimiinsä ja voitte arvata, ettei sitä pyyntöä tarvinnut kauan harkita.

"Ainoa asia joka siinä mietitytti oli se reissaamisen määrä. Olin hyppääjänä matkan päällä lähes koko talven ja nyt edessä on sama rumba. Mutta haluan auttaa poikia ja jos he kokevat että kokemuksestani ja taidoistani on heille hyötyä, niin kuinka olisin voinut kieltäytyä tarjouksesta", Ahonen totesi Maximusportille.

Ja siinä on koko villakoiran ydin. Ahonen, niin kuin monet muut entiset huiput haluavat nimenomaan auttaa kokemuksensa turvin nykyisiä, huipulle tähtääviä nuoria. Ei Ahonen, Räty tai Bryggare ole hakemassa uutta glooriaa itselleen, vaan nimenomaan muille.

Ahosella on 19 arvokisamitalia, kaksi niistä olympialaisista. Ei hän tarvitse enää yhtään sulkaa omaan hattuunsa. Hän haluaa niitä Ilkka Herolalle ja Eero Hirvoselle, kaksikko on valmis taistelemaan yhdistetyn olympiavoitosta Pekingin kisoissa 2022, nyt heidän taustansa ovat siinä kunnossa, että se on mahdollista.

Tulevalla kaudella kaksikon ei tarvitse huolehtia mäkivarusteistaan, niin kuin aiemmin. Se aikaisempi tarkoitti tunteja huoltokopilla, nyt nekin tunnit voi käyttää itse kisaan valmistautumiseen. Ahonen valmistaa ja varmistaa ennen kisoja, että hyppääjillä on käytössä parhaat mahdolliset hyppypuvut, parhaasta mahdollisesta kankaasta tehtyinä. Lisäksi hän vastaa kunkin hyppääjän monoista ja siteistä, niillä on yllättävän suuri merkitys hypyn lopputuloksessa.

Tämän ohella Janne vastaa siitä, että jokaisen hyppääjän suksen kuviointi on paras mahdollinen ja voitelu on viimeisen päälle. Jos hyppääjä voittaa vastustajiaan nopeudessa vaikka niin, että suomalaisen nopeus on 93 km/h ja muiden 92 km/h merkitsee se lopputuloksessa 5-8 metriä, eli lähes 10:tä pistettä.

Jos lasketaan Ahosen tuoma panos Herolan ja Hirvosen hyppyihin, puhutaan parhaimmillaan 10-15 pisteestä. Sillä on loppupeleissä valtava merkitys.

Ahonen ei tietenkään halua korostaa omaa rooliaan, vaan hän haluaa tehdä kaikkensa urheilijoiden eteen. Samoin kuin päävalmentaja Kukkonen. Heidän roolinsa on tehdä Herolan ja Hirvosen eteen kaikki mahdollinen, jotta suomalaiset juhlisivat ensi talvena ensimmäisen kerran uransa aikana maailmancupin voittopallilla.

📷