Suomen hallitus linjasi torstaina, että maaliskuun 12. päivästä eteenpäin aina toukokuun loppuun saakka Suomessa on kielletty yli 500 henkilön kokoontumiset.

Tämä merkitsee tylyä loppua palloilukeväälle. Jääkiekon SM-liigan sekä kori- ja lentopallon SM-sarjan ratkaisupelit joudutaan siis pelaamaan käytännössä pelaamaan tyhjille katsomoille. Käytännössä sama kohtalo on salibandyn SM-sarjalle.

Liittojen onkin nyt päätettävä jatkotoimista. Käytännössä seurat joutuvat kertomaan päättäjille, onko paly off-pelejä taloudellisesti edes mahdollista pelata ilman katsojia ja heiltä saatavia tuloja?

Jääkiekon SM-liigalla on erittäin rahakas tv-sopimus Telian kanssa, joten liigan kohtalo on tässäkin valossa mielenkiintoinen. Telialle saattaisi sopia myös se, että pelit pelataan ilman katsojia.

Päätös koskee myös jalkapallon Veikkausliigaa, jonka olisi tarkoitus alkaa pääsiäisenä. Lähes samanlaisia katsojalukuja nähdään myös pesäpallossa, jonka sarjan pitäisi alkaa toukokuussa. Kummankin sarjan osalta jouduttaneen harkitsemaan sarjaohjelmaa uudelleen.

Jalkapallossahan ongelman muodostavat EM-kisat, joten siirtopäiviä ei ole paljoa tarjolla.

Hallituksen päätös ei merkitse sitä, että urheilukilpailuja ei voisi tai saisi järjestää. Kyse on vain siitä, ettei tapahtumiin saa päästää kuin 499 katsojaa.

Jari Porttila

26.10.2019

NHL on taas näyttänyt suomalaisille todelliset kasvonsa. Jo ennen kauden alkua Jesse Puljujärvi päätti palata Kärppiin pelaamaan omilla vahvuuksillaan ja kehittämään puutteitaan.

Kauden alussa New Yorkissa kohistiin 18-vuotiaasta Kaapo Kakosta. Kakkon uskottiin nostavan legendaarisen seuran yhdessä täsmä hankinta Artem Panarinin kanssa lentoon.  New York Rangers on nyt pelannut yhdeksän ottelua, joista se on voittanut vain kolme.

Kun Rangers on ajatunut tappiokierteeseen eikä peli kulje, on päävalmentaja David Quinn vähentänyt koko ajan Kakon peliaikaa. Kun suomalainen ei onnistunut lyömään itseään otsikoihin ensimmäisissä otteluissa, on kohtelu ollut kylmäävää- peliaika on jäänyt 10 minuuttiin ja edessä on ollut jopa kutsu vilttiketjuun.

Mistä tämä kertoo?

Miten on mahdollista, että kotimaan liigassa ja MM-kisoissa loistaneet suomalaiset, Kakko ja Puljujärvi ajautuivat NHL:ssä tilanteeseen, jossa peliaikaa ei tule?

Kakko piti viime kevään MM-kisoissa suorastaan pilkkanaan USA:n ja Kanadan NHL-tähtiä. Hän sai pelata Jukka Jalosen Leijonissa vahvuuksillaan ja se toi tulosta, häikäisevää tulosta.

Mutta kun Rangers huusi Kakon NLH:n draftissa, merkitsi se hyppyä tuntemattomaan, suureen sellaiseen.

Meidän on ymmärrettävä se tosiasia, että NHL on suurta viihdebusinestä. Valmennuksen tehtävänä siellä ei ole kehittää pelaajia, vaan ottaa heistä kaikki irti tuloksen eteen. Noin karrikoidusti sanottuna.

Tähän kaavaan sopii harvinaisen huonosti 18-vuotias tulokas, jolle pitäisi heti antaa joukkueen johtava rooli kiekollisena pelaajana ja paikka ykkösylivoimassa sitä pyörittävänä dynamona.

NHL:ssä se ei mene näin, vaan jokaisen on lunastettava paikkansa NHL:ssä tehdyillä näytöillä.

Kun Kaapo Kakon näytöt ovat yhdeksässä pelissä 1+1 ja -12, niin valmentajan on helppo heittää tulokas jopa vilttiin. Quinn ei suinkaan ajattele näin kehittävänsä Kakkoa pelaajana, vaan hän vain yrittää turvata työpaikkansa ja ottaa tähdistään irti sen, mitä otettavissa on.

Tästä tullaankin kysymykseen, onko suomalaispelaajien järkevää lähteä dollarien perään NHL:ään heti, kun paikka sinne avautuu?

Ymmärrän, että NHL on jokaisen nuoren liigapelaajan unelma. Mutta pitäisikö nuorten tähtien analysoida kovassa ristipaineessa myös omia avujaan. Miettiä rehellisesti kotimaan valmennuksen kanssa, mitkä taidot riittävät jo taalajäille ja mitä pitäisi vielä kehittää. Ja jos kehitettävää on vielä vaakakupissa vielä enemmän, kannattaisiko jäädä kehittämään niitä ympäristöön, jossa valmennus haluaa kehittää pelaajia?

Jesse Puljujärvi päätyi tähän ratkaisuun, kokeiltuaan siipiään muutaman kauden NHL:ssä ja AHL:ssä. Nyt hän takoo taas piste/peli tahdissa tehopinnoja, on saanut itseluottamuksensa takaisin ja nauttii taas pelaamisesta. Ehkä Ferrari on vaihtunut Audiin, mutta toisaalta Pulju nauttii taas pelaamisesta.

Kaapo Kakon kohdalla on vaikea ennustaa kuinka palaset loksahtavat kohdilleen. Juuri nyt näyttää siltä, ettei Rangersien valmennusjohto ole valmis peluuttamaan Kakkoa hänen vahvuuksiin nojaten, vaan häntä yritetään istuttaa perinteisen NHL-jyrän rooliin.

Kysymys kuuluukin, haluaako Kakko tätä, vai pitäisikö hänen istua alas valmennuksen kanssa ja miettiä mitä hän uraltaan haluaa? Jos valmennus ei anna huippulahjakkaan 18-vuotiaan pelata vahvuuksiensa kautta, niin pitäisikö silloin harkita lisävastuun saamista vaikka farmista?

Se on näet varmaa, ettei hänestä kehity 10 minuutin peliajalla sitä tähteä, johon hänellä on täydet edellytykset.

JARI PORTTILA