Maastohiihdon maajoukkueenjohtaja Matti Haavisto ja lajipäällikkö Eero Hietanen eivät jatka Hiihtoliiton palveluksessa tämän kauden jälkeen. Haaviston ja Hietasen työsopimukset ovat päättymässä keväällä ja he ovat ilmoittaneet, etteivät ole käytettävissä jatkoneuvotteluissa.
 
Matti Haavisto on toiminut kymmenen vuoden ajan pohjoismaisten lajien maajoukkueissa. Ensin neljä vuotta yhdistetyn maajoukkueen huoltopäällikkönä, vuodesta 2014 maastohiihtomaajoukkueen huoltopäällikkönä ja viimeiset kaksi vuotta maastohiihdon päävalmentajana sekä joukkueenjohtajana. Haavisto on ollut täysiaikaisesti virkavapaalla Sisä-Suomen poliisilaitokselta viimeisten kahden vuoden ajan.
 
-Suuri kiitos työnantajalleni poliisiin, joka on mahdollistanut kymmenen vuoden ajan työni suomalaiselle hiihdolle. Nyt on aika palata takaisin, sanoo Haavisto, jonka virkavapaus loppuu 31.5.2020.
 
Maajoukkueenjohtajana Matti Haavisto vastasi valmennuksen organisoinnista naisten ja miesten osalta, toimi huollon esimiehenä, veti arvokisoihin valmistautumisen prosesseja sekä koordinoi asiantuntija- ja terveydenhuollon henkilöstöä maajoukkueessa.
 
-Tottakai harmittaa, että emme pystyneet jatkamaan rakentamallamme ja hyväksi todetulla organisaatiolla eteenpäin. Nyt valmentajilla on ollut enemmän aikaa urheilijoille, vaikka joukkue onkin ollut huomattavan iso.

-Toivon, että kaikesta huolimatta tulevaisuus turvataan lähiviikkojen aikana kestävillä valmennusratkaisuilla, toteaa Haavisto.

Haaviston päätökseen jättäytyä pois jatkoneuvotteluista vaikuttivat Hiihtoliiton taloudellinen tilanne sekä suunnitelma, että huippu-urheilutoiminnan kannalta urheilijarajapinnassa olevien valmentajien työpanos voidaan säilyttää vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.
 
Koronaviruspandemiasta johtuen urheilijat aloittavat uuden harjoituskauden poikkeuksellisesti itsenäisesti. Haavisto uskoo, että maajoukkueen urheilijat selviytyvät hyvin omatoimisesta harjoituskauden aloituksesta.
 
-Urheilijamme ovat kokeneita ja jokaisella on henkilökohtainen valmentaja taustatukenaan. Vielä on käynnissä siirtymäkausi, emmekä oikeastaan tiedä, kuinka kauan poikkeustilanne kestää. Tuemme urheilijoita sen suhteen parhaamme mukaan, lopettaa Haavisto.
 
Matti Haavisto jatkaa Krista Pärmäkosken henkilökohtaisena valmentajana. Kaksikko tekee tulevaa kautta koskevat suunnitelmat pääsiäisen jälkeen, kunnes myös maajoukkueen kokonaissuunnitelmat valmistuvat.
 
Vuodesta 2014 maastohiihdon valmennuspäällikkönä sekä viimeisen vuoden lajipäällikkönä toiminut Eero Hietanen palaa Rovaniemellä toimivan SantaSportin palvelukseen kuuden vuoden virkavapaan jälkeen. Hietasen tehtävät Hiihtoliitossa ovat olleet maastohiihdon johtamisessa ja kehittämisessä kotimaan toimintojen osalta sekä toimiminen maajoukkueen taustalla tärkeimpinä vastuualueinaan valmentajakunnan tuki, valmentajakoulutukset sekä seura- ja kilpailutoiminnan kehittäminen.

-Vuonna 2014 tullessani Hiihtoliittoon aloitimme Reijo Jylhän kanssa maajoukkueen toimintatapojen ja valmennusjärjestelmän uudistamisen. Niissä asioissa mielestäni onnistuimme hyvin ja saimme vietyä tavoitteet maaliin.

-Kotimaan toimintojen osalta meillä on hyviä projekteja meneillään maastohiihdon kehittämiseksi ja toivonkin, että myös nämä asiat saadaan toteutettua tulevaisuudessa. Näitä asioita ovat muun muassa valmennuslinjauksen uudistaminen ja kilpailuihin liittyvät uudistukset, kertoo Hietanen.

Suomen Hiihtoliitto aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat sen koko henkilöstöä sekä sen omistaman kaupallisen yhtiön Nordic Ski Finland Oy:n henkilöstöä. Neuvottelujen taustalla ovat sekä käynnissä olevan tilikauden aikana syntyneet taloudelliset haasteet että koronaviruspandemian aiheuttama epävakaa kumppanitilanne.

Näiden seurauksena liiton maksuvalmius ja sen kautta koko toiminta on maksimaalisesta joustotoimenpiteiden hyödyntämisestä huolimatta vaarassa jo lähikuukausina.

Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen nostaa esille Hiihtoliiton talouden rakenteen, johon erityisesti koronaviruksen aiheuttamat yhteiskunnalliset vaikutukset osuvat rajusti. 

-Kuluvalla kaudella ensimmäinen takaisku oli Rukan maailmancupin mäkilpailun peruutus ja siirto Lahteen, joka aiheutti tulonmenetyksiä.

-Toinen merkittävä asia on, että liiton rahoitus perustuu suurelta osin vahvaan yhteistyökumppanirahoitukseen. Päällä olevan koronaviruspandemian vuoksi tilanne on nyt kuitenkin epävakaa monien yritysten kärsiessä suurista tulonmenetyksistä, sanoo Hämäläinen. 

Yt-neuvottelujen säästötavoite on tämän hetken tiedon mukaan Suomen Hiihtoliiton osalta 450 000 euroa ja Nordic Ski Finland Oy:n osalta 110 000 euroa. Säästöjä haetaan kaikilta toiminnan sektoreilta ja kaikki sopeuttamistoimenpiteet ovat mahdollisia.

Hiihtoliiton johtokunta ja Nordic Ski Finlandin hallitus on jo tehnyt päätöksiä keväälle ja kaudelle 2020-2021 suunniteltujen kehityshankkeiden lykkäämisestä. Mahdollisista muista toimenpiteistä kerrotaan yt-neuvotteluprosessin jälkeen. 

Yhteistoimintaneuvottelujen toiminnallinen tavoite on turvata Hiihtoliiton strategisten ydintoimintojen, etenkin huippu-urheilun ja seuratoimintojen, jatkuvuus.

Olympiakomitea yhdessä lajiliittojen kanssa on arvioinut koronaviruspandemian taloudellisten menetysten koko liikunnan ja urheilun toimialalle olevan noin 80 miljoonaa euroa.

-Nopealla reagoinnilla näin kauden loputtua haluamme minimoida vahingot, turvata ydintoiminnot, mutta myös optimoida toimintaamme tulevan kauden suunnittelussa, lopettaa Hämäläinen. 

Päätökset saattavat merkitä selkeitä supistuksia maajoukkueiden kokoon ja leiritykseen ennen ensi talven MM-kisoja.

Terävimmälle huipulle, Iivo Niskaselle ja Krista Pärmäkoskelle supistuksista tuskin on haittaa, mutta jos maajoukkueen kokoa joudutaan supistamaan, merkitsee se ongelmia etenkin maajoukkueen kynnyksellä oleville nuorille urheilijoille.

Suomen Hiihtoliiton maastohiihdon valmentaja Ville Oksanen on ollut karanteenissa koronavirusaltistuksen ja -tartunnan vuoksi viime viikon keskiviikosta lähtien. Suomen joukkue matkusti maailmancupin kilpailuihin Québec Cityyn Kanadaan tiistaina. Seuraavana päivänä Oksanen sai tiedon altistuksesta. 

”Herätessäni paikallista aikaa keskiviikkoaamuna, olin saanut soittoja ja viestejä Suomesta. Viikonloppuna vierailemissani häissä oli ollut henkilö, joka oli häiden jälkeen sairastunut, käynyt testeissä, ja saanut positiivisen Covid-19 testituloksen. Tiedon saatuani eristin itseni välittömästi joukkueesta ja muista henkilöistä. En ollut THL:n kriteerien mukaan ollut lähikontaktissa sairastuneen kanssa, mutta jatkoimme joukkueen lääkärin kanssa karanteeniani ja etsimme Kanadan viranomaisten ja kisajärjestäjien kautta pääsyä koronatestiin."

Torstaina sekä Suomen että muiden maiden maajoukkueet päätyivät matkustamaan kisapaikalta kotimaihinsa laajenevan koronaepidemian ja kiristyneiden matkustussääntöjen takia. Oksanen pääsi testiin ja jäi hotellikaranteeniin. Lauantaina valmistuneen testin mukaan Oksasella todettiin positiivinen Covid-19 -tartunta. 

Ville Oksanen on ollut koko karanteenin ajan hyvävointinen. Oksasen tulee kuitenkin antaa Kanadan viranomaisille kaksi negatiivista testitulosta ennen kuin pääsee matkustamaan Suomeen. Kukaan muu Suomen joukkueesta ei ole sairastunut. Asian hoitaminen vieraassa maassa aiheuttaa riittävästi toimenpiteitä, joten asianosaiset eivät halua kommentoida tapausta julkisuudessa enempää.

Maailmalla riehuva koronavirus johti siihen, että Kanadan Quebecissä oleva Suomen hiihtomaajoukkue päätti palata heti kotiin, ennen kuin FIS oli edes ilmoittanut Quebecin kisojen lopullisesta kohtalosta. Maajoukkue kertoi päätöksestään twitter-tilillään.

Koronavirus keskeytti myös NHL- ja NBA ammattilaissarjat torstaina. NHL:n seuroja pyydettiin pitämään hallit pelikunnossa heinäkuun alkuun saakka, jos kautta pystytään jatkamaan myöhemmin.

Kotimaassa SM-liiga päätti torstaina, että runkosarjan pelit pelataan ilman yleisöä, play offsien kohtalosta päätetään myöhemmin. Maailmalla kiersi myös Kanadasta lähtenyt huhu, että miesten MM-kisat peruttaisiin, mutta kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola vakuutti, ettei päätöstä ole tehty.

Kotimaan palloilusarjat pelataan myös ainakin toistaiseksi tyhjille katsomoille.

Hiihtoliitto on perunut kaikki muut kilpailut, mutta toistaiseksi Suomen cupin finaalia ja SM-hiihtoja ei peruttu.

Kesälajeista pesäpalloliitto perui viikonlopun halli SM-lopputurnaukset ja kehotti seuroja välttämään ulkomaanleirejä. On siis varsin todennäköistä, että huhtikuulle suunniteltu kauden avaus Espanjassa perutaan myöhemmin.

Ukkomaalaisten huhujen mukaan UEFA harkitsee jalkapallon EM-kisojen siirtämistä vuodella.

Jääpallon MM-kisat on peruttu, samoin alle 18-vuotiaitten jääkiekon MM-kisat.

Jari Porttila

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päätös kieltää EU-maiden kansalaisilta maahanpääsy merkitsi sitä, että hiihdon maailmancup päättyy viikonloppuna Quebecin sprintteihin.

FIS on jo ilmoittanut peruneensa Minneapolisin kisat Yhdysvalloissa. Virallista ilmoitusta Canmoren kisojen perumisesta ei ole vielä tullut, mutta maximusportin saamien tietojen ja YLE:n mukaan myös Kanadan osakilpailut perutaan.

Tulevana viikonloppuna hiihdetään, koska kaikkien maiden hiihtäjät ovat, Norjaa lukuun ottamatta, olleet paikkakunnalla jo tiistaista alkaen. FIS ja kisajärjestäjät olivat järjestäneet charter-lennon Oslosta heti Holmenkollenin kisojen jälkeen Kanadaan, tämän vuoksi kisoja ei peruta.

Joukkueiden paluu kotimaahan saattaa mutkistua uusien kieltojen vuoksi, sillä Kanadassa olevat Eurooppalaiset eivät voi Trumpin päätöksen myötä käyttää Yhdysvaltoja edes välilaskupaikkana. Kaikkien Eurooppalaisten on siis palattava Eurooppaan Kanadasta lähtevillä suorilla lennoilla. Tässä tilanteessa lentoja on hyvin vaikea saada.

Jari Porttila

Norjan hiihtoliitto ilmoitti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, että sen hiihtomaajoukkueet vetäytyvät maailmancupista, eivätkä lähde siis Pohjois-Amerikkaan.

Päätös yllätti kaikki, sillä Holmenkollenilta lähti erikoislento suoraan Pohjois-Amerikkaan. Vasta lentokentällä muiden maiden edustajille selvisi, etteivät norjalaiset olekaan tulossa kisoihin.

Norjalaiset perustelivat poisjääntiä koronavirus tilanteella, se oli muuttunut heidän käsityksen mukaan heti kun Holmenkollenin kisat oli käyty.

Nyt muiden maiden hiihtäjät ovat jo Kanadan Quebeckissä ja odottavat jännityksellä, mikä on FIS:n reaktio norjalaisten päätökseen. Norjan hiihtoliiton mielestä matka Kanadaan oli riskitekijä, sillä samaan aikaan Norjan mäkihyppääjät kilpailevat Norjassa, torstaina Lillehammerissa ja viikonloppuna Vikersundissa.

Norjassa on siis turvallista kilpailla, mutta ei Kanadassa? Kanadan ja Yhdysvaltojen terveysviranomaiset eivät ole rajoittaneet urheilukilpailujen yleisömääriä, vaan ammattilaissarjat NHL:stä ja NBA:sta lähtien pyörivät täysillä.

Suomen maajoukkue on jo Iivo Niskasta lukuun ottamatta Kanadassa. Niskanen tosin ilmoitti Iltasanomien haastattelussa, että hänkään ei ole varma viitsiikö lähteä kauden päätöskisoihin, kun siellä ei ole norjalaisia.

Itse asiassa urheilijat kritisoivat jo viime vuonna voimakkaasti sitä, että he joutuivat matkustamaan kauden viimeisiin kisoihin raskaan kauden päätteeksi toiselle puolelle maapalloa. FIS voisikin kuunnella välillä hiihtäjiä, kun rakentaa kilpailukalenteria. Tämä kausi on osoittanut, ettei kauteen mahdu kuin yksi Touri ja että kauden päätös pitäisi hiihtää Lapin runsailla ja aurinkoisilla hangilla.

Jari Porttila

Iivo Niskasen tavoite valloittaa Oslon Holmenkollenin 50 kilometrin kisa kariutui jälleen kerran. Niskanen sammui lähes täydellisesti viimeisen kympin aikana ja eroa kisan voittaneeseen Aleksander Bolshunoviin kertyi lähes kaksi minuuttia.

Niskanen voitti viikko sitten Salpausselän kisoissa 15 kilometrin väliaikakisan, mutta nyt kun hiihdettiin yhteislähtökisa, oli tuloksena 16. sija.

Niskasen ongelma on ollut tällä kaudella ja itse asiassa koko uran ajan juuri massalähdöt. Hän varmasti laatii yhdessä valmentajansa Olli Ohtosen kanssa taktiikan kisaan, mutta tuloksista päätellen taktiikka on ollut väärä, tai Niskanen ei ole noudattanut sitä. Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa.

Niskasen ja Ohtosen olisikin syytä istua alas ja miettiä, miksi taktiikka menee aina myttyyn juuri yhteislähtökisoissa. Ovatko sen tuomat paineet liikaa Iivolle, vai mistä johtuu että sovittu taktiikka unohtuu kisan aikana.

Oslossa osana taktiikkaa näytti olevan se, että Niskanen poimii ns. kirimaaleissa mahdollisimman paljon bonuspisteitä- siinä hän onnistui hyvin ja keräsi niitä eniten. Taktiikkana ei tietenkään voinut olla se, että kirimaalien kustannuksella syödään hänen vauhtikestävyyttä koko kisasta, mutta niin vaan kävi.

Toisaalta kisan voittanut Bolschunov keräsi bonuspisteitä 48 kun Iivo keräsi niitä 59. Heidän lisäkseen seitsemänneksi hiihtänyt Sjur Röthe keräsi 52 bonuspistettä. Eli Niskanen oli selkeästi pahiten romahtanut bonuspisteiden kerääjä.

Niskasen romahdus voidaan kohdentaa aika täsmällisesti siihen, kun hän vaihto sukset. Erikoiseksi tuon tilanteen tekee se, että Iivo vaihto viimeiselle kympille alleen ns. ykkösparinsa. Niskanen itse selitti, että ”varmaan siinä kyykistyessä meni voimat”.

Selitys on kryptinen, tarkoittiko Iivo todella mitä sanoi, vai verhosiko hän taas sanojensa taakse moitteet suksia kohtaan?

Oslossahan Iivon karsinassa oli kahdet sukset, mutta kummatkin piti toimittaa sinne ennen kisan starttia. Ne olivat siis olleet koskemattomina reilut puolitoistatuntia ennen kuin Iivo otti ne jalkaansa. Olivatko ne menettäneet sinä aikana ominaisuutensa ?

Iltasanomat nosti ennen Lahden kisoja otsikoihin väitteen, jonka mukaan maajoukkueen ytimeen kuulunut urheilija kertoi urheilijoiden ja huollon tulehtuneista väleistä. Onko Iivon ”kyykistyessä meni voimat”-lausunto osa tätä selkkausta?

Niskanen voi lohduttautua sillä, että tämän vuotisen kisan voittaja ei päässyt kättelemään Norjan kuningasta, kun yleisöltä oli pääsy kielletty Kollenin katsomoihin. Nyt Aleksander Bolshunov sai juhlia loppukirivoittoaan tyhjien katsomoiden edessä.

Niskasen jälkeen paras suomalainen oli sijalla 37. maaliin tullut Juho Mikkonen

Jari Porttila

There Johaug koki kauden kirvelevimmän tappionsa kotiyleisön, siis metsässä olleen, edessä, kun Ruotsin Frida Karlsson tuli ja voitti Holmenkóllenin arvostetun 30 kilometrin kisan 1,2 sekunnin erolla norjalaiseen.

Johaug ja koko Norjan huolto sortuivat kisassa ylimielisyyteen, sillä Johausin katsottiin olevan niin ylivoimainen, ettei hänen tarvitsisi vaihtaa suksia kesken kisan.

Karlson vaihtoi sukset ja kiri Johaugin 50 sekunnin etumatkan kiinni lopussa ja kukisti tyhjän etusuoran edessä Johaugin loppukirissä.

Johaugille tappio oli vasta toinen tällä kaudella, Frida Karlssonille voitto oli puolestaan hänen uran ensimmäinen maailmancupissa.

Asiantuntijat ovat jo pitkään pitäneet juuri Karlssonia seuraavana hiihdon supertähtenä ja on vain odotettu hetkeä, jolloin hän nousee Johaugin rinnalle ja ohi. Kauden aikaisemmissa maailmancupin kisoissa Karlsson on pystynyt haastamaan norjalaisen kisojen alkukilometreillä, mutta loppuun asti ei ruotsalaisen veto ole kestänyt.

Nyt kesti ja moni näki voitossa jo vallanvaihdon ensimmäiset merkit.

Suomalaisille kisa oli suorastaan loistava, sillä peräti neljä suomalaista oli 12 parhaan joukossa. Suomen ykköstykki oli nyt Kerttu Niskanen seitsemännellä sijalla. Anne Kyllönen hävisi hänelle vain kaksi sekuntia ja oli yhdeksäs. Krista Pärmäkoski ja Laura Mononen hävisivät puolestaan Kyllöselle sekunnin ja olivat sijoilla 11 ja 12. Maailmancupin pisteille hiihti myös Johanna Matintalo, hän oli 22:nen.

Kollenilla hiihdetään sunnuntaina miesten 50 kilometrin yhteislähtökisa, sen jälkeen maailmancup siirtyy viimeisten kisojen myötä Pohjois-Amerikkaan.

Jari Porttila

Holmenkollenin hiihtokisojen järjestäjät ilmoittivat torstaina, että jo 1800 luvulta lähtien pidetyt hiihtokisat käydään ilman yleisöä. Päätöksen tekivät Oslon viranomaiset, heidän mukaansa juna ei olisi ollut turvallinen suurten väkijoukkojen kuljetukseen.

Kollenillehan mennään paikallisjunalla, joka on kisojen aikaan täpötäynnä, Koronavirus leviää pisaratartuntana, suurimpana viruksen levittäjänä pidetään pintoja. Pisarat olisivat siis voineet levitä junassa juuri pintojen kautta.

Toinen mielenkiintoinen perustelu oli se, että humalaiset eivät olisi osanneet suojautua oikein virukselta !

Kollenilla kymmeniä kertoja olleena voi allekirjoittaa viranomaisten huolen. Meno Kollenilla on varsinkin lauantaina niin hurjaa, että absolutistit tulevat humalaan pelkästään hengittämällä, niin väkevästi alkoholia kollenin metsissä kuluu. Norjalaiset yöpyvätkin lauantain ja sunnuntain välisen yön teltoissa, väkijuoman voimalla.

Hiihtäjät ovat jo Kollenilla, joten he joutuvat nyt hiihtämään ensimmäisen kerran kisan historiassa tyhjille katsomoille. Se on ennenkuulumatonta ja latistaa kisoja varmasti myös urheilijoiden kantilta.

Ampumahiihdossahan oli sama tilanne Nove Meston maailmancupissa. Mari Eder teki kauden parhaan kisansa, nousten vain yhden sakkokierroksen ansiosta neljänneksi, tyhjän katsomon edessä.

Ulkoilmakilpailujen järjestäjät tuntuvatkin nyt painavan paniikkinappia, kaikki urheilijat eivät ole samaa mieltä asiasta.

Jari Porttila

Suomalaishiihtäjät eivät osaa hiihtää sprinttiä. Mihinkään muuhun johtopäätökseen on vaikea tulla Drammenin sprintin jälkeen, kun yksikään suomalainen ei taaskaan selvinnyt erävaiheessa välieriin.

Naisten puolella saatiin sentään kaksi positiivista suoritusta, kun Katri Lylynperä oli parhaana suomalaisena 14:sta ja Jasmi Joensuu 24:s. Siinä ne ilonaiheet sitten olivatkin, noin maajoukkueen kantista.

Naisten maailmancupissa on tänä vuonna ollut 11 sprinttikisaa, eikä suomalaisia ole nähty kertaakaan finaalissa. Siis ei kertaakaan!

Laura Mononen ja Anne Kyllönen ovat olleet parhaimmillaan sijalla 7. siis ensimmäinen urheilija, joka on pudonnut finaalista. Sprintin kokonaistilanteessa Kyllönen on parhaana suomalaisena sijalla 23. Kyllösen edellä on hiihtäjiä kahdeksasta eri maasta.

Samaan aikaan kun suomalaiset tarpovat sijoilla ynnä muut, hallitsevat nuoret ruotsalaiset kisoja. Kokonaistilanteessa yhdeksän parhaan joukossa on kolme ruotsalaista, he ovat tulleet mukaan maailmancupiin juuri sprintin kautta ja tulevat siis jatkossa hallitsemaan myös distanssimatkoja.

Ruotsin hiihdon kokonaiskuvassa sprintti onkin nähty ensimmäisenä askeleena maailman huipulle, onko tätä edes mietitty Suomessa ?

Drammenin sprintin voitti Ruotsin Jonna Sundling ennen Ruotsin Linn Svahnia.

Miesten puolella tilanne on suomalaisten osalta sama kuin naisissa. Koko kauden aikana yksikään suomalainen ei ole päässyt sprintin finaaliin. Ristomatti Hakola on ollut parhaana suomalaisena 7:s ja Lauri Vuorinen 9:s. Vuorinen on parhaana suomalaisena maailmancupissa 22:nen.

Miehissä Suomalaisten edellä on kuuden eri maan hiihtäjiä. Miehissä valtikka on vahvasti Norjalla ja Johannes Kläbolla, hän on voittanut kaikki hiihtämänsä kahdeksan sprinttiä, mukana Drammenin kisa.

Jari Porttila

Nuorten MM-hiihdot jatkuivat Saksan Oberwiesenthalissa alle 23-vuotiaiden 10 ja 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailuilla. Parhaasta suomalaissijoituksesta vastasi Vilma Nissinen, joka hiihti naisten 10 kilometrin kilpailun kahdeksanneksi.

Nissinen teki kilpailussa tasaisen varman suorituksen ja onnistui vauhdinjaossa hyvin.

– Oli ehjä kisa tänään. Otin rauhassa ensimmäisen kierroksen, kun ei oikein Lahden jälkeen tiennyt, että mitä vauhtia pystyy tänään pitämään. Se toimi hyvin, pystyi tasaista vauhtia pitämään toisella ja vikalla kiekalla. Minuutin ja kymmenen sekuntia vähemmän hävisin Ebballe tänään kuin Lahdessa lauantaina.

Ruotsin Ebba Andersson voitti kisan, Norjan Marte Johansen jäi 25 sekuntia ja kolmanneksi tullut Ruotsin Emma Ribom 30 sekuntia.

Päivän kilpailut hiihdettiin rankassa lumisateessa.

– Toivoin pitopohjakeliä ja sen sain. Suksi toimi hyvin, pystyi aika paljon työntämään tasatyöntöä. Kokonaisuutena olen ihan tyytyväinen, ei jäänyt sinällään mitään jossiteltavaa, totesi Nissinen.

Emmi Lämsä ylsi kilpailussa hyvään, tasapainoiseen hiihtoon ja onnistui Nissisen tapaan jakamaan vauhtia kierroksien välille. Lämsä odottaa jo innolla hänelle paremmin sopivaa vapaan hiihtotavan kilpailua, joka hiihdetään torstaina.

Lämsä oli kisassa 12:sta, jääden Nissiselle 31 sekuntia. Naisten kisassa 10 parhaan joukossa oli hiihtäjiä viidestä eri maasta, heidän joukossa jälleen kaksi amerikkalaista hiihtäjää.

Miesten puolella ei suomalaisten suksi kulkenut. Suomalaismiesten parhaasta sijoituksesta vastasi Remi Lindholm, joka hiihti sijalle 26. Lindolm nosti kisan edetessä sijoitustaan, vaikkakin urheilija totesi kilpailun loppupuoliskon olleen vaikea.

– Yritin lähteä kisaan vähän rauhallisemmin, tuli väsy parin kierroksen jälkeen ja mietin, että miten tästä selviää maaliin, kertasi Lindholm heti kilpailun päätteeksi.

Miesten 15 km voiton vei Venäjän Sergei Ardashev. Seuraavat sijat menivät Norjaan ja Ranskaan, Miesten kisassa 10 parhaan joukossa oli seitsemän eri maan hiihtäjiä, joten norjalaisten vahva edustus ei enää näy nuorissa.

Jari Porttila

Nuorten hiihdon MM-kisoissa päästiin tänään distanssimatkojen pariin. Tyttöjen alle 20-sarjassa 5 kilometrin kisassa nähtiin melkoinen harvinaisuus, kun 15 parhaan joukossa oli hiihtäjiä 12 eri maasta.

Voiton vei Norjan Helene Fossesholm, hopea meni Saksaan ja pronssi Puolaan. Kisan kovin yllätttäjä oli viidenneksi tullut Kiinan Dinigeer Yilamujiang.

Paras suomalainen oli 14. sijalle tullut Jasmin Kähärä. Hän jäi mitalista 26 sekuntia.

– Pari päivää jännättiin, että millainen keli tähän kisaan tulee. Oli selkeä keli ja suksi toimi hyvin. Suksi oli liukas ja pitoakin riittävästi, pohti Kähärä.

Kähärä aloitti naisten viiden kilometrin kilpailun vahvasti.

– Neljään kilometriin tuli tosi hyvin. Vähän yllätyinkin, että miten tuli niin hyviä väliäaikoja, kun kuitenkin pertsalla hiihdettiin. Viimeinen mäki oli liikaa, iski kyllä aivan järkyttävä happo ja siinä tuli sijoja alaspäin, kertasi Kähärä suoritustaan.

Myös muut hyytyivät loppunousussa, sillä Kähärä oli puolimatkassa 13:sta.

Poikien alle 20-vuotiaiden kympillä koettiin jättiyllätys, kun Yhdysvaltojen Gus Schumacher otti voiton, eikä kärkikolmikosta löytynyt yhtään norjalaista. Amerikkalaisia oli 10 parhaan joukossa peräti kolme, joten hiihto on tekemässä mantereella uutta nousua. Hopea meni Saksaan ja pronssi Italiaan.

Paras suomalainen oli Miska Poikkimäki, hän sijoittui 23:ksi.

– Kauden parasta distanssia, mutta ei riittänyt tuon parempaan. Kaaduin keskikierroksella pari kertaa. Iski aikamoisen adrenaliinihapon, meni keskikierros palautellessa siitä. Viimeinen kierros tuli taas hyvin. Selvästi taas parempaa, mitä on ollut tällä kaudella. Suunta on ylöspäin.

​

Jari Porttila

Suomen naisten viestijoukkue ja erityisesti aloittaja Johanna Matintalo antoi kovan näytön nykykunnosta. Suomi johti viesti perinteisten osuuksien jälkeen, mutta kolmannella osuudella Therese Johaug pystyi repimään Norjalle 30 sekunnin eron, joka kesti loppuun saakka.

 

Laura Mononen toi Suomen kolmannelta osuudelta loistavissa asemissa toisena ja ankkuri Krista Pärmäkoski pystyi laskettelemaan osuutensa ilman paineita, Suomelle hieno kakkossija maailmancupin viestissä.

 

Suomen joukkueen kakkososuuden hiihtänyt Kerttu Niskanen pystyi myös hyvään tasapainoiseen esitykseen, joten koko nelikolta voidaan odottaa vielä hyviä hiihtoja myös kauden lopuissa kilpailuissa.

 

Miesten viestissä miehiltä odotettiin vihdoin murtautumista palkintopallille, innokkaimmat puhuivat jopa historiallisen voiton mahdollisuudesta.

 

Lauri Vuorinen hoiteli avausosuuden hyvin, tuli vaihtoon kärjen mukana. Sitten Iivo Niskasen piti hiihtää muilta karkuun ja tuoda Suomi selvänä ykkösenä vaihtiin. Vaan eipä hiihtänyt. Niskanen ei päässyt missään vaiheessa samanlaiseen lentoon kuin lauantaina ja vaikka hän stadionilla puristautui väkisin vaihtoon ykkösenä, niin esitys ei luonut suomalaisille mahdollisuuksia taistella viestin voitosta, ei edes palkintopallisijoista.

 

Kun vielä Perttu Hyvärinen hyytyi täysin, sairastelujen seurauksena, kolmannella osuudella, niin Ristomatti Hakola joutui ajamaan kuuden kärkeä yli 20 sekunnin erolla. Hakola sai kärkiryhmän kiinni pari kertaa, sen hidastettua vauhtinsa liki kävelyksi.

 

Mutta kun ryhmässä ruvettiin hiihtämään, Hakola putosi vauhdista. Johannes Kläbo ratkaisi jälleen stadionin loppukirillään voiton Norjalle, Hakola nosti Suomen lopulta kuudenneksi, myös kovan kirin ansiosta.

 

Kaikkien aikojen mahdollisuus kuitenkin hukattiin.

 

Jari Porttila

Iivo Niskanen otti kauden toisen voittonsa hiihdon maailmancupissa, jälleen Suomessa ja perinteisen 15 kilometrin väliaikalähdössä.

Niskanen hiihti tasaisesti maailmancupin johtajan Aleksander Bolshunovin kanssa 10 kilometriin, mutta sen jälkeen Bolshunov hyytyi ja Niskanen hiihti voittoon 10 sekunnin erolla.

Niskasen ilme olikin voiton jälkeen vapautunut. Pakasta löytyi loistava suksipari, eikä edellisen viikonlopun kiivailusta ollut nyt tietoakaan, päin vastoin, Niskanen kiitteli avoimesti huoltoryhmää hyvästä työstä.

Huolto ja sen toiminta nousivat Salpausselän attona tapetille, kun Iltasanomat julkaisi nimettömänä pysytelleen, hiihdon ydinryhmään kuuluneen henkilön haastattelun. Sen mukaan hiihtäjät eivät ole tyytyväisiä huollon toimintaan.

Voitosta huolimatta tai juuri sen takia nuo purkaukset, jotka perustuvat siis varmasti maajoukkueessa mukana olevan henkilön lausuntoihin, on otettava tosissaan.

Ymmärrän että huoltopäällikkö Hukka puhuu puskasta huutelemisesta, mutta johdon pitäisi myös ymmärtää mistä se kielii ? Onko niin, että kaikki maajoukkuehiihtäjät eivät jostain syystä uskalla kertoa huollolle omia mielipiteitään.

Julkiset purkaukset ovat aina oire jostain ja tuohon oireiluun on suhtauduttava vakavasti.

Niskasen vanavedessä Ristomatti Hakola oli 14:sta ja Perttu Hyvärinen sijalla 21. Muita suomalaisia ei maailmancupin pisteille päässyt.

 

Jari Porttila

Krista Pärmäkoski nousi Salpausselän perinteisen kympillä kärkikolmikkoon. Pärmäkoski taisteli pitkään Ruotsin Ebba Anderssonin kanssa toisesta tilasta, mutta joutui lopussa taipumaan ruotsalaiselle.

Kisan voittoon hiihti yllättävän pienellä, 3,4 sekunnin erolla Anderssoniin. Pärmäkoski jäi Anderssonista 11,8 sekuntia.

Draamaa kisaan toi se, että Pärmäkoski pylläjti viimeisessä, stadionille tuovassa j-mutkassa.

- Yritin ottaa mutkan ulkoa, mutta siellä latupohja oli aivan jäässä, eikä suksi pitänyt. Ei siinä kuitenkaan toinen sija mennyt, Krista myönsi.

Pärmäkoski tunnettiin nuoruusvuosinaan siitä, että hän pystyi kehittämään hyvän loppukirin. Tänä vuonna meno ei ole ollut samanlaista, Salpausselälläkin Pärmäkosken matkavauhti oli tasaista

Väliaikoja vertailtaessa Pärmäkoski oli vielä 6 kilometrin kohdalla vain 2 sekunnin päässä Anderssonista, 9 kilometrin kohdalla ero oli 5 sekuntia ja maalissa 9 sekuntia Anderssoniin.

Selällä päästiin hiihtämään loistavissa olosuhteissa, pikkupakkasessa. Juuri tuollaiseen olosuhteeseen Pärmäkosken suksipakasta löytyi ns. luottopari.

- Kun sain ottaa luottoparin pakasta, niin tiesin että tästä tulee hyvä päivä, Pärmäkoski myönsi.

Pärmäkoski nousi nyt toisen kerran tällä kaudella palkintopallille, ensimmäinen nähtiin Rukan maailmancupin avauksessa , silloinkin matkana oli 10 km perinteisellä ja sijoitus 2.

Kisa oli suomalaisittain hieno, sillä peräti kahdeksan suomalaista pääsi maailmancupin pisteille. Johanna Matintalo teki kauden parhaan hiihtonsa ja oli 10:s, Kertti Niskanen oli 13:sta ja Laura Mononen 15:sta.

Anne Kyllönen oli 18:sta, maailmancupin pisteille pääsivät myös Susanna Saapunki ( 25 ), Jasmi Joensuu (27) ja Katri Lylynperä (29).

 

Jari Porttila

Iivo Niskanen onnistui vaikeissa olosuhteissa hiihdetyssä SkiTourin päätösmatkalla, 30 kilometrin perinteisessä kisassa, ollen matkan toiseksi paras. Koko Tourilla Niskanen oli kahdeksas.

 

Päätösmatka hiihdettiin lumi/räntäsateessa ja monen hiihtäjän kisa menikin piloille suksien pohjan jäädyttyä. Maailmancupia johtava Aleksander Bolshunov ei edes pysähtynyt maalin jälkeen, vaan nappasi vauhdissa suksensa jaloistaan ja eteni vihapäissään koko alueen läpi.

 

Niskasen suksivalinta ja voitelu onnistui nyt todella hyvin ja hän oli niitä harvoja, jotka pystyivät hiihtämään tasapainoisen kisan. Niskasen harmiksi hän joutui hiihtämään lähes koko kisan yksin olosuhteissa, joissa vetoavusta olisi ollut paljonkin apua.

 

Miesten Tourin voitti Norjan Pål Golberg, norjalaiset miehittivät peräti kuusi kärkisijaa ennen Bolshunovia ja Niskasta.

 

Naisten puolella Krista Pärmäkoski hiihti hyvän yksittäisen kisan, ollen 15 kilometrin kisassa kolmas Therese Johaugin ja Astrid Jacobsenin jälkeen. Päivän kovin yllättäjä oli seitsemänneksi kovimman ajan hiihtänyt Anne Kyllönen. Laura Monnonen oli päivän 11. nopein.

 

- Viimeinen kilpailu oli ihan hyvä. Tourilla oli mukana hiukan epäonneakin, mutta hyvä että viimeisenä päivänä kulki, Krista Pärmäkoski analysoi.

 

Pärmäkoski oli Tourin kokonaistilanteessa seitsemäs. Tourin voittaja Therese Johaug oli selvillä jo avausmatkan jälkeen.

 

SkiTour suunniteltiin vuodenvaihteen Tout de Skin haastajaksi, mutta paljon on vielä tekemistä, ennen kuin tämä norjalaisten järjestämä turnee nousee legendojen joukkoon. Tunturissa hiihdetty 32 kilometrin kisa oli tv-katsojille yhtä piinaa ja kun päätöspäivän 15 ja 30 kilometriä eivät pystyneet tarjoamaan yleisölle jännitystä, niin ainakaan tv-tuotteena SkiTour ei onnistunut.

 

Ensi viikonloppuna hiihdetään Lahdessa Salpausselän kisat. Siellä hiihdetään suomalaisten paraatimatkat, 10 ja 15 kilometriä perinteisellä ja viestit, joten ainakin kotiyleisöllä riittää jännitettävää.

 

Jari Porttila

Ski Tour jatkui tänään Trondheimissa perinteisen hiihtotavan sprinteillä. Vahvinta menoa suomalaisista tänään esitti Lauri Vuorinen, joka oli kilpailun yhdeksäs. Vuorinen ylsi toista kertaa urallaan kymmenen parhaan urheilijan joukkoon.

Vuorinen aloitti päivän vahvasti ja oli myös karsinnan yhdeksäs. Alkuerässään Vuorinen hiihti kovan loppukirin päätteeksi toisena maalin ja pääsi suoraan välieriin.

– Tänään oli kyllä hyvää menoa. Karsinnassa hyvä veto, on löytynyt varmuus perinteisellä tyylillä. Erävaiheessa oli toiseen nousuun tosi hyvin paukkuja, pystyin siinä irroittelemaan. Loppukiri toimi tänään hyvin, pohti Vuorinen heti kilpailun päätteeksi.

Vuorinen esitti hyvää menoa myös välierässä, mutta hyytyi hieman loppua kohti.

– Tulin viimeisen nousun päälle vähän huonolta sijalta ja ihan aavistuksen tummuminen tuli siihen. Taisi kuitenkin olla uran toinen kymppisakin sijoitus, voi olla tyytyväinen, totesi Vuorinen.

Suomalaismiehistä myös Iivo Niskanen läpäisi tiensä karsinnasta erävaiheisiin, mutta joutui tyytymään eränsä kuudenteen sijaan. Niskanen oli kilpailun 28:s. Markus Vuorelan tie katkesi tänään karsintaan, Vuorela oli 53:s.

Niskasen kohdalla nähtiin erikoinen episodi erävaiheen maaliintulossa, kun hän heitti suksensa huollolle ja elehti sen jälkeen voimasanojen säestyksellä suksihuoltajalleen. Myöhemmin Niskanen selitti kyseessä olleen normaalin keskustelun suksien toiminnasta.

Kaikki kolme suomalaisnaista selvittivät tiensä erävaiheisiin. Parhaaseen sijoitukseen ylsi Anne Kyllönen, joka oli päivän 19:s. Kyllönen odotti päivältä enemmän.

– Mielellään aika-ajoissa olisi kymppisakissa ollut. Hiihtona tuntui ihan hyvältä, mutta ei riittänyt sinne, minne oli tavoteltu. Olisin halunnut hiihtää välieriin, niukka karsiutuminen taas jälleen kerran. Siinä mielessä olen pettynyt, pitäisi steppi pystyä jalkauttamaan eteenpäin.

– Hiihdollisesti tuntui ihan hyvältä, ei auta kuin mennä kohti seuraavia kisoja ja katsoa, että mitä sieltä on tulossa, jatkoi Kyllönen.

Krista Pärmäkoski kaatui harmillisesti erässään radan vauhdikkaassa kurvissa ja hiihteli maaliin eränsä viimeisenä ja oli lopulta kilpailun 26:s. Laura Mononen oli 30:s.

Suomen mies- ja naishiihtäjien ykkösnimet sammuivat torstaina pahemman kerran SkiTourin 34 kilometrin siirtymällä. Krista Pärmäkoski oli maalissa niin huonossa kunnossa, että hänet piti lähes kantaa lepotilaan.

- Lähdin vähän riskillä ja liian kovaa, Pärmäkoski myönsi tunteja kisan jälkeen.

- Yritin pysyä mukana kärjen tahdissa, mutta vastatuuli oli vain niin kovaa, etten pystynyt siihen yksin.

- Sitten jalat ja energiat loppuivat ja viimeiset 15 kilometriä olivat tuskien taivalta. Itse asiassa koko matka oli yhtä tuskaa.

- Varmaan tuli juotuakin matkan aikana liian vähän, mutta kun vauhti oli koko ajan niin kovaa, niin ei siinä pystynyt juomaankaan.

Pärmäkoski oli lopulta osuuden 17 ja heti kisan jälkeen ilmaan nousi myös kysymys siitä, pystyyykö hän enää jatkamaan touria.

- Aika pahat krampit veti jalkoihin kun olin ylittänyt maaliviivan. Siinä meni vähän yli, mutta nyt olen kunnossa ja kisat jatkuu, Pärmäkoski vakuutti.

Kisan seuraaminen oli tv:n katsojille yhtä jännittävää kuin seuraisi olohuoneen seinämaalin kuivumista, mutta hiihtäjät pitivät kilpailua onnistuneena.

- Oli hauska kisa, tästä minä tykkäsin.

Kisan TV-toteutus oli sanalla sanoaen surkea, helikopterista päästiin seuraamaan muurahaisten marssia erämaassa ja etenkin naisten kisassa kameratkin seurasivat vain kärkikolmikkoa. Ja juuri Ruotsista pitäisi löytyä ohjaajia, joille haastavatkin hiihtokisatkin ovat haasteita, joista selvitään.

Jos oli kisa haasteellinen ohjaajalle, niin sitä se oli myös Iivo Niskaselle. Iivo romahti sijalle 19 ja oli aika hiljainen kisan jälkeen.

- Sykkeet tuli ihan hyvin ylös, erikoisen huono sija. Hiihto tuntui ihan hyvältä, mutta tulos oli tuo. Sehän oli yhtä Lapponia-hiihdon letkajenkkaa, mutta stadionille tullessa eroista tuli isot.

Moni hiihtäjä valitteli suksiaan kisan jälkeen, Iivo ei, mutta kaikesta kuulsi läpi pettymys.

Yhteislähtökisat ovat olleet Niskaselle vähintäänkin tervassa tarpomista koko kauden, itse asiassa koko uran ajan. Harmi, sillä jatkossa niiden merkitys vain painottuu kilpailuohjelmassa.

Seuraavaksi hiihtokaravaani siirtyy Norjan Trondheimiin, jossa hiihdetään lauantaina ja sunnuntaina. Suomalaisittain toiveet hyvistä SkiTour sijoituksista ovat menneet,

Pärmäkoski on kokonaistilanteessa sijalla 13. ja Niskanen sijalla 17.

 

Jari Porttila

Laura Mononen hiihti kauden parhaan kisansa Åren skitourin sprintissä, joka noustiin pystysuoraan laskettelurinteeseen. Mononen oli koko kisan kahdeksas. Mononen on hiihtänyt edellisen kerran tuota paremmin maailmancupin yksittäisessä kisassa Rukalla vuonna 2016.

 

Jyrkkään laskettelurinteeseen rakennettu rata sopi hyvin kevytrakenteiselle Monoselle. Hän tuli erävaiheessa viimeiset 50 metriä vauhdilla, mutta välierässä se ei aivan riittänyt finaalipaikkaan.

 

Krista Pärmäkoski oli toiseksi paras suomalainen, hän sijoittui kisassa sijalle 13. Anne Kyllönenkin pääsi erävaiheeseen, ollen lopulta 24:s.

 

Naisten kisan ylivoimainen voittaja oli Therese Johaug, joka voitti nyt uransa ensimmäisen sprintin.

 

- Se oli aivan järjetöntä, finaali oli kaikille jo aika raskasta, Johaug myönsi.

 

Johaug nosteli maalialueella kisan jälkeen käsiään ylös ja karjui onnesta. Siinä vaiheessa kaikki muut viisi finalistia makasivat lumessa ja haukkoivat henkeä kuin se kuuluisa särki kuivalla maalla.

 

 

Johaug johtaa SkiTourin 1,07 sekunnilla ennen Heidi Wengiä. Norjalaisilla on neloisjohto, sillä Ingvild Östberg on kolmantena +1,56 ja Astrid Jacobsen neljäntenä 1,59. Krista Pärmäkoski on parhaana suomalaisena sijalla 10. +2,39 kärjestä.

 

Miesten kisassa saatiin myös norjalaisvoittaja, kun Johannes Kläbö lähti 100 metriä ennen maalia omille teilleen. Mies alkoi juosta jyrkkää rinnettä ylöspäin ja muut jäivät heti kymmeniä metrejä.

 

Suomalaisista erävaiheeseen selvisi vain Lauri Vuorinen, hän oli lopulta 28:s. SkiTourin kokonaiskisan johdossa on Norjan Pål Golberg, Venäjän Aleksander Bolshunov on jäänyt hänestä +0,23 sekuntia. Iivo Niskanen on parhaana suomalaisena sijalla 13, eroa kärkeen on +1,50.

 

Jari Porttila

Suomalaisten avaus Ruotsin ja Norjan lumilla hiihdettävässä ski tourilla on sanalla sanoen surkea. Ainoastaan Krista Pärmäkoski pysyi jotenkin kärjen vauhdissa, hän oli naisten kisassa seitsemäs.

Pahin pettymys koettiin Iivo Niskasen kohdalla. Hän jäi tasaisesti kärjestä, reilummin viimeisellä vitosella ja kun mies vielä kaatui viimeisessä alamäessä, oli sijoituksena katastrofaalinen 27. sija.Näin huonosti Niskanen ei ole hiihtänyt vuosiin.

Iivo jäi kärjestä 68 sekuntia, kun kaatumiseen meni 10-15 sekuntia, oli kärki siitä huolimatta aivan liian kaukana.

Kisan jälkeen Niskanen myönsi YLE:n haastattelussa, että huolto epäonnistui suksien kanssa, jos ei totaalisesti, niin kuitenkin pahasti.

- Se on rehellisesti myönnettävä.

Kun huoltoryhmällä oli vaikeuksia myös naisten kisassa, niin voi sanoa, että ski tourin avaus meni myös huoltoryhmältä penkin alle.

Huono avaus merkitsee sitä, että Pärmäkoski ja etenkin Niskanen joutuvat tekemään sunnuntaina ladulla ihmeitä, jotta saisivat kärkeä kiinni. Samaa pitää toivoa myös huoltoryhmältä, siellä tuskin nukutaan ensi yönä montaa tuntia.

Naisten touri ratkesi käytännössä heti avauskisaan, kun Therese Johaug voitti kisan 45 sekunnilla ennen Heidi Wengiä.

Pärmäkosken ero Wengiin on 30 sekuntia. Suomalaisnaisista pisteille pääsi sijalle 27 hiihtänyt Kerttu Niskanen. Hän hävisi Pärmäkoskelle 44 sekuntia.

 

Jari Porttila